Zornin lemma on huomattavan voimakas ja hyödyllinen tulos, jota hyödynnetään useissa keskeisissä olemassaolotulosten todistuksissa usealla matematiikan alalla. Oleellisesti Zornin lemma kuitenkin on ekvivalentti, vaikkakin käytännössä paljon helpommin käytettävä, muotoilu valinta-aksioomalle. Annamme tässä osassa I tarvittavat määritelmät ja todistamme, että Zornin lemma on vähintään yhtä vahva oletus kuin valinta-aksiooma. Myöhemmin ilmestyvässä osassa II todistamme, että valinta-aksioomasta seuraa Zornin lemma.
Valinta-aksiooma
Kaikki matematiikka voidaan nähdä tapahtuvaksi joukko-opin viitekehyksessä. Siis joukko-opin aksioomat muodostavat perussäännöt matemaattisten struktuurien käyttäytymiselle. Historiallisesti kiistellyin näistä aksioomista on valinta-aksiooma.
Valinta-aksiooma: Olkoon
mielivaltainen joukko joukkoja ja
kaikilla
. Tällöin joukko
on epätyhjä, eli on olemassa funktio
jolla pätee
kaikilla
.
Toisin sanoen valinta-aksiooma sanoo, epätyhjien joukkojen karteesinen tulo on aina epätyhjä. Vaikka se voi näyttääkin itsestäänselvyydeltä, valinta-aksiooma on riippumaton muista joukko-opin aksioomista - sitä ei siis voi todistaa vääräksi eikä oikeaksi yleisessä tapauksessa. Jos oletetaan indeksijoukko
äärelliseksi, tuloksen todistaminen on kuitenkin mahdollista.
Valinta-aksiooman historiallinen kiistanalaisuus perustuu siihen, että huolimatta sen luonnollisen oloisesta sisällöstä sen olettaminen todeksi johtaa erikoisiin tai jokseenkin ei-toivottuihin ilmiöihin, kuten ei-mitallisiin joukkoihin, Banach-Tarskin paradoksiin ja hyvinjärjestysperiaatteeseen. Kuitenkin valinta-aksiooma tarvitaan monella modernin matematiikan alalla, ja se nykyään pääasiassa hyväksytään todeksi.
Osittain järjestetyt joukot
Ennen Zornin lemma esittämistä tarvitsemme muutaman määritelmän.
Olkoon
joukko. Sanomme, että
:n kaksipaikkainen relaatio
on osittainen järjestys
:lla, jos se on refleksiivinen, antisymmetrinen ja transitiivinen. Tällöin sanomme edelleen, että
on osittain järjestetty joukko. Jatkossa tulemme tarvitsemaan tietoa, että osajoukkorelaatio on osittainen järjestys millä tahansa joukolla joukkoja, mutta tämän todistuksen jätämme harjoitustehtäväksi.
Osajoukko
on ketju, jos joukon
järjestys rajoitettuna
:hen on lineaarijärjestys, ts. kaikilla
pätee joko
tai
. Alkio
on ketjun
yläraja joukossa
, jos kaikilla
pätee
.
Olkoon
. Sanomme, että
on maksimaalinen alkio
:ssa, jos ei ole olemassa alkiota
jolla pätee
.
Zornin lemma
Voimme nyt muotoilla Zornin lemman. Emme kuitenkaan esitä sen todistusta välittömästi, vaan tässä osassa tarkastelemme lemman voimakkuutta.
Zornin lemma: Olkoon
osittain järjestetty joukko. Jos jokaisella
:n ketjulla on yläraja
:ssa, niin
:ssa on ainakin yksi maksimaalinen alkio.
Erityisesti kannattaa huomata, että
:n mahtavuus voi olla mielivaltaisen suuri. Pääsemme nyt varsinaiseen tulokseemme, joka siis käytännössä sanoo, että Zornin lemma on ainakin yhtä väite oletus kuin valinta-aksiooma. Yhdistettynä tietoon siitä, että valinta-aksiooma on riippumaton muista joukko-opin aksioomista, tämä takaa, ettei Zornin lemmaa voi todistaa joukko-opista ilman valinta-aksioomaa.
Lause 1: Zornin lemmasta seuraa valinta-aksiooman voimassaolo.
Todistus: Oletetaan että Zornin lemma on voimassa. Olkoon
joukko ja
epätyhjiä joukkoja. Haluamme konstruoida funktion
. Tätä varten tutkimme joukkoa
on osittainen funktio ja jos
niin
. Tällöin
on osittain järjestetty joukko ja selvästi epätyhjä. Haluammekin nyt soveltaa siihen Zornin lemmaa.
Olkoon nyt
ketju. Osoitamme, että
on
:n yläraja
:ssä. Selvästi kaikilla
pätee
, joten riittää osoittaa että
.
Oletetaan, että
ja
. Tällöin
:n määritelmän nojalla
ja
joillain
. Koska
on ketju, joko
tai
. Symmetrian nojalla voimme olettaa
. Siis
ja
, joten koska
on osittainen funktio niin
. Siis
on osittainen funktio.
Olkoon edelleen
. Tällöin jälleen
jollain
. Tästä seuraa, että
ja
. Siis saadaan, että
.
Voimme nyt käyttää Zornin lemmaan, jonka nojalla
:ssä on ainakin yksi maksimaalinen alkio
. Osoitamme nyt, että
on määritelty kaikilla
. Tehdään vastaoletus, että jollain
ei ole määritelty. Koska
on epätyhjä, voidaan valita mielivaltainen
. Nyt selvästi
on joukon
alkio ja
on sen osajoukko. Tämä on ristiriidassa
:n maksimaalisuuden kanssa. Siis
on funktio
, ja lisäksi
kaikilla
. Tämä todistaa väitteen. 
Palaamme aiheeseen vielä osassa II, jossa todistamme, että Zornin lemma seuraa valinta-aksioomasta.